NO TERVE

Mahdollisen miellyttävää keskiviikkoa teille kaikille! Toivottavasti sen on ollut oikein mukava tähän asti... Täällä on edelleen aika kaunista vaikka me ei ollakaan.

Työmatkalta. En tunne toki oloani yhtään turistiks kun pitää
lavastaa tämmössiä kuvia heti aamusta..

Torakoita ei oo nyt näkynyt, mut jatkuva steppailu kodin ja kirkon väliä on pitäny huolen sydämentykytyksistä. Miten voi ihmisellä olla näin huono aerobinen kunto? Oon kuitenki urhoollisesti jaksanu puuskuttaa nuo matkat toistaseks. Eilen meiän harkka sisälsi taas africa timea aika paljon, mutta päästiin tutustumaan nyt sinne ala-asteelle. Sain myös sen käsityksen, etten mä nyt sit kuitenkaan oo menossa tekee harjotteluani sinne. Ota tästä elosta nyt sit selvää..

En viittinny kauheesti kuvailla koululaisia yms. kun en tienny näiden suhtautumista asiaan. Otan ehkä asiakseni joku päivä esitellä teille vähän kattavammin kuvien kanssa meininkiä. Päästiin kuunteluoppilaiks ekaluokkalaisten tunnille. Ne pallopäät ei pystyny keskittyy opetukseen ku me oltiin niin kiinnostavia ja piti tuijottaa. Se opettaja viel istutti meidän siihen luokan eteen näytille, niin ku akvaarion kaloineen. Täällä ku ei kauheesti loppupeleis oo valkosia ni ollaanha me vitun outoja.. Siinä me sit istuttiin ja yritettiin olla haukottelematta, kun opettaja pari tuntia komensi, huusi ja opetti niitä pikkuihmisiä. Mulle se oli henk.koht. hyvin intesiivinen englannin tunti, kerranki taso oli tarpeeks yksinkertasta et opin jotain! Oon selkeesti kuusvuotiaan tasolla siis. Nyt on in, on ja under hallussa! Oppikirjat oli myös ihan mielenkiintosia:

Päivä oliki sit muuten ihan yhtä turha kun edellinenki ja lähdettiin Justiinan kanssa tallustelemaan oikkaria kotiin! Meidän ja kirkomn välissä on siis VUORI, joka me ollaan kierretty ja siihen menee kävellen joku puol timmaa. Puhutaan siis ehkä jostain sadasta metristä.. Nyt oltiin rohkeita ja ruvettiin haikkaamaan. No eipä siinä, valkoset läskipallot yritti könytä rinnettä ylös ja lapsiryhmä ylhäällä kannusti. Joku sporttinen pikkupirpana piti myös päästää ohi kun oltiin niin hitaita.. Vihdoin pääsin puuskuttaen korkeuksiin.

Vuoren vallottajat

Ylhäällä meitä odotti tyttölauma, juurikin niitä luterilaisen kirkon ala-asteen oppilaita. Tytöt sitten piti huolta, että lähettiin oikeeseen suuntan pyörimään alaspäin. Hirveen söpöjä oliva. Syötin niille salmiakkia ja sadistisena nautiskelin ruttunaamailmeistä. Vaihtokaupaksi saatiin raakaa maissia.

Tytskyt

Loppumatkasta yksi vaahtosammuttimen kokonen tyttö kysy, että voitaisko me laulaa niille! Tässä vaiheessa oltiin jo päästy tienristeykseen vuoren toiselle puolelle. Jouduttiin ongelmiin siinä vaiheessa kun ei osattu kieltäytyä ja tän johdosta me löydettiin ittemme laulamasta hengellistä musiikkia suomeksi tienristeyksessä kun kymmenen tyttöä kuunteli. Kerrassaan hienoa.