Haihaihaikkaus

Ratkiriemukasta sunnuntaita kaikille! Kuuntelen tässä kirjotellessa musaa, isältä opittuun tapaan on ihan jees tunkea aivonsa johonki koomatilaan musiikin avulla. Täytyy kyl sanoa et super ankeaa kamaa näin aamunalottaijaisiks, en varmaan hymyile enää ikinä.

Heräilin swazistailiin jo ekan kerran puoli seiskan aikaan. En toki anna luonnolleni periks, joten jatkoin pakolla unia vielä pari tuntia.. Mau lähti messuun ja mä passasin ku olin sopinu skypetreffit. Yritin siis skypetellä mamman kanssa tossa, mut ei siitä taaskaan tullu mitään. Sillä ei oikeen vissiin netti toimi tai sit se ei puhu tarpeeks kovaa, että kuuluis afrikkaan asti...

Täällä on ollu pari päivää pirun harmaata ja kylmä! Tulin afrikkaan palelemaan. Onneks otin mummon tekemät villasukat mukaan ni pysyy varpaat lämpösessä.

Perjantaina meillä oli Ilen kanssa viimenen romanttinen yhteinen päivä. Alotettiin heräämällä eri aikaan ja dataamalla vierekkäin. Iltapäivällä ymmärrettiin, että mikäli sitä jotain meinaa haluta tehdäkin ni alkais olee aika toteuttamiselle. Vettä sato, joten päätettiin lähteä haikkaamaan. Meillä oli vielä vuokra-auto käytössä joten tunkastiin ittemme kaaraan ja posotettiin kohti  meille suositeltua paikkaa Malolotjaa.






Edelleen se vuokra-auton navigaattori on paska. Löydettiin ittemme "Malolotjalle" joka osottautu pieneksi portiksi jossa joku nuori naikkonen tuli kysymään mihin ollaan menossa. Kerrottiin et aikomus oli haikata. Siihen pahemmin kommentoimatta se vei meidän museoon? Sinne oli viel viitisen minuuttia ajomatkaa portilta ja siellä ei ollu ketään ja se oli ihan pimee. Kuulemma siellä ei koskaan käy ketään, joten se nainen ihmetteli mitä me tehtiin siellä. No niin meki. Kuuliaisesti kateltiin kuitenki museo läpi ja lähettiin menemään.



Tän suorituksen jälkeen löydettiin vihdoin oikeelle mestalle, mut kello oli siina vaiheessa jo kolme, joten ei ehitty tekee ku pieni käppäily. Se oli tosin jo ihan tarpeeks rankkaa ku joutu ainakin yhden ylämäen kävelemään! Alotettiin heti alkuun evästauolla ja sen jälkeen sporttipariskunta piti monta "kuvaustaukoa" joten selvittiin saamatta pahempia kohtauksia.

Löydettiin örkkejä ja selviydyttiin hurjasta JOEN ylityksestä. Toi tuhatjalkanen oli superöllö. En myöskään tykkää kuoriaisista, edelleenkään.

Malolotja oli supersiisti paikka siellä oli ainaki sarvipäitä ja seeproja. Tosi paljon eri vaellusreittejä ja ilmeisesti jotain köysirata-aktiviteetteja. Aattelin tunkea itteni sinne uudemman kerran jos saan vaan leikkikaverin mukaan.

Lähettiin meidän minilenkin jälkeen takasin kotiopäin ja pysähdyttiin matkalla kivikauppiaiden luokse. Täällä siis isojen teiden varrella on ihmisiä jotka myy kivestä tekemiään esineitä, pääasiassa jotain koriste-esineitä. Ihan tosi hienoja ja aivan alihintasia. Ostin ison sarvikuonon jonka lähtöhinta oli 250 Randia, myyjä tiputti sen 150, ennenku olin saanu koko kiveä ees käteen. Se ukko oli tehny sitä kaks päivää ja se myy sen 12 eurolla? Siellä oli monia kauppiaita ja vaikka ne ei ollu agressiivisia, niin tuli selväks et jokainen kauppa oli ihan elinehto niille. Niillä oli takana yli 10 tunnin päivä ja ne polki hintoja tosi alas. Teki pahaa olla ostamatta. Sarvikuonokauppias teki ilmeisesti hyvät kaupat ku se anto meille vielä lahjan ja pakkas kamansa saman tien ku oltiin tehty kaupat. Kotiin saatiin ainaki sinä päivänä ruokaa.

Päätettiin meidän romanttinen vikapäivä ottamalla Justiina mukaan illalliselle. Sen jälkeen kiskastiin kolmistaa pari pulloa viintä ja oltiin tosi kolmioromanttisia. Not.

Eilen pojat siis lähti takasin kohti suomea ja käytiin syömässä aamupala kahvilassa ennen lähtöä. Ile otti jotain darranpoistomehua (tuorepuristettu omena-appelsiini-porkkana-ananas-persikka?). Se maistu pääasiassa mullalta ja raa'alta perunalta. Eli ihan helvetin pahaa. Aivan varmasti poisti kaiken ylimääräsen elimistöstä, hauskaa bussimatkaa vaan Johannesburgiin (4h)!







Nukuin Ilen lähön jälkeen neljä tuntia päikkäreitä, söin, kävin suihkussa ja nukuin vähän lisää. Nyt jatkan jumittamista meidän verannalla, back to arki. Eli tylsää on. Katotaan jos ens viikolla tapahtuis vaikka jotain jännää. Pääsisköhän sitä vaikka vihdoin töihin?

Paitani, sadevedellä pesty

Kröööög

Miten nää tekstit pitäis alottaa? Terveppä terve vaan... Huoh.

Kerronpa teille nyt vähän Krugerista ja Ilkasta ja tietysti itsestäni. Kuten asioista perilläolevat blogini supergfanit tietävät, Ilkka otti pikkutripin Afrikkaan ja tuli kanssani ebolaa etsimään. Ebolaa ei toistaseks löytynyt, mutta löydettiin ittemme Maun ja Manun kanssa Krugerin kansallispuistosta ti-to. Justiina ei kestäny kattoa meidän naamoja, joten se ei lähteny messiin. Bookattiin bungalowit viimetingassa ja vuokrattiin auto.

Pari vinkkiä autonvuokraamiseen:
- Jos vuokraan Nissan Almeran, tiedät vasta myöhemmin mistä maksat. Et saa Nissan Almeraa, vaan Toyota Etiosin. Tää on toki ihan normikäytäntö kun sun on ensin papereita tehdessä annettu valita näistä kahdesta kumman haluat. "Tässä on teiän auto" -"öööö, me vuokrattiin nissan?" -"Joo meil ei oo sitä, te tuutte rakastamaan tätä!"
- Kannattaa tarkastaa pysyykö sivupeilit autossa kiinni jos ajat hidasteesta. Muuten voi tulla kallis lasku.







 
Kun et tiedä mihin olet menossa, ei kannata välttämättä luottaa sokeasti navigaattoriin. Saattaahan olla, että saavut väärälle portille, etkä tämän vuoksi ehdi maksamaasi majoitusalueelle ajoissa. No onneks oli kiva täti joka vaihto meiän ekan yön majapaikan, eikä täten kustu koko reissua. Ostettiin siltä tätiltä myös saksankielinen kartta, koska toinen vaihtoehto tais olla ranska tai afrikaans. Eläinten tunnistaminen oli lievästi haastavaa pelkkien saksankielisten nimien perusteella.

Tämä ei ole kyseinen kartta

Krugerissa oli yllättävää kyllä, kaunista. Maksettiin silti paskasta.

Tää mesta on ilmeisesti ainut kansallispuisto jossa voi nähdä big fiven, eli siis viisi elukkaa joita eniten on metsästetty jalkaisin. Fantti, buffis, simba, babar ja leparti. Näistä nähtiin heti alkuun LEOPARDI. Se oli tosin niin pitkällä, ettei me nähty mikä se oli. Kameran pitkä putki tekee tästä tarinasta uskottavan.

TADAA

Joku sarvieläin

Uhmattiin vasemmanpuoleista liikennettä ja köröteltiin 50km/h ekaan majapaikkaan. Voin kertoa, että ilmastointilaite autossa oli aika pop. Tässä näette onnellisia matkalaisia:

Saavuttiin joku kesä sit ekaan majapaikkaan skutsiin (skukuza) ja saatiin ihka oma hanibungalow Ilen kanssa. Siellä sitten haneiltiin kokonainen yö söpösti tuhisten. Ton majapaikan vessa oli muuten ihan surkea, lähes vetämätön. Tämän johdattelemana jätin Ilelle romanttiset aamutervehdykset pönttöön. MOLSKIS - se on rakkautta.

Otettiin myös hienoja yökuvia Ilen kanssa. Sillä seurauksella että kamerasta loppu akku. Eipä se niin turhauttavaa oo jos on laturi mukana. Meillähän ei toki ollu.

Aamulla ylös ja persettä puuduttamaan autoon. Söin koko päivän auton takapenkillä kuivalihaa, karkkia, eväsleipiä, hedelmiä... Ajettiin siis skutsista sataraan, joka oli keskemmällä krugeria. Nähtiin taas kauheesti elukoita ja ruohoa. Ja puita. Ja savanni nukahtaaa..

Kamu

Tirppa

Ilkka kehitti myös patentin, että saatiin kuvattua kaukana olevia eläimiä ilman pitkää putkea. Ihan turhaan mitään canoneita! Känny ja rätkykiikarit ajaa saman asian:

Nähtiin lopulta muutakin kuin paskaa

Satarassa käytiin safkaamassa ja painuttiin ajoissa nukkumaan. Oltiin varattu game drive seuraavalle aamulle klo 04.00, asialle omistautuneita turisteja siis.

Ennen unia Ilkka pääsi kuitenkin toteuttamaan itteään tekemällä patentin hyttysverkolle, koska verkko oli liian pieni. Pienen askartelun jälkeen saatiin homma toimimaan ja tuhinamoottorit käyntiin.

Kuten joku ehkä voi arvata, ei kolmelta herääminen oo mitään herkkua. Hyvä puoli niin helvetin aikasin nousemisessa oli se, ettei mun aivot ollu hereillä joten en osannu kiukutella totuttuun tapaan heti herättyäni.














 
 
Hypättiin siis semmoseen turistikoslaan ja huristeltii yön pimeydessä. Nähtiin leijona, mutta ette saa kuvaa koska oli niin huonoja. Pokkari ei oo ehkä paras kuvausväline pimeessä.. Hirveesti ei elukoita kuitenkaan näkyny. Sen sijaan nähtiin aika siisti auringonnousu ja muutamia sarvipäitä. Ja ajettiin melkeen kirahvin yli.. Mä nukuin viimesen tunnin Ilen olkaa vasten ku paleli ja väsytti

Tän huvimatkan jälkeen alkoi päivän jännittävä osuus, paluumatka ja ajaminen! HUIIII. Väsytti ihan törkeesti ja mun seuralaiset oli ihan huonoja kun ne ei auttanu mua yhtään pysymään hereillä. Ilmeisesti niillä ei ollu pahemmin itsesuojeluvaistoa. Kaiken maailman tielle pomppivat seeprat ja loopit oli ihan hanurista ja mä mussutin menemään kaikkea mahollista jotta pysyisin hereillä. Nähtiin myös viimeinen big fiven otus eli rhino. Oltiin kuulemma nähty myös buffalo, mut mulla ei oo kyllä mitään hajua kyseisestä eläimestä..

Paahdettiin krugerin läpi ja sukkuloitiin lopulta kotio bombasosiin navigaattorin avulla. Mukaan tarttu näiden kuvien lisäksi impalan kuivalihaa, krokotiilipateeta ja varmasti myös reikiä hampaisiin.. MOIDO!