Täti kertoo nyt asioita

Tiedossa myös hyvin sekava postaus missä ei ole mitään järkeä. Myös kielenkäyttö saattaa olla ala-arvoista Voitte poistua jos ahdistaa. Kiitos.

Tällä viikolla me ollaan istuttu aika paljon autossa, vaihteeks. Ollaan käyty Lowveldillä, kouluissa, manzinissa ja sit vähän istuskeltu. Mä oon nähnyt paljon ja oppinut tästä maastaki jotain, kaikki on vaan sen verran sekavaa shittiä etten jaksa sitä alkaa tänne erittelemään. Tänään meillä oli day off, koska meille ei keksitty mitään tekemistä. Great.

Lensin 18 tuntia tänne peräreikään, jotta voisin tehdä jotakin uutta ja jollain tasolla edes tärkeää. No mutta lapset! Ei se ole niin yksinkertaista. Koska tässä kylässä kukaan ei taida tietää mitä on social service, social work tai diaconia meitä on istutettu ja odotutettu. Koen et mun tärkein tehtävä on tukea Etelä-Afrikkalaista suklaatehdasta ja päivittää tätä blogia sillon, kun netti toimii. Toki setämies on näyttäny kivoja paikkoja ja muutenki stooria riittää, mut tällä tätillä alkaa nyt käpy palaa ja hiillostua pikkuhiljaa.

Liittymättä äskeiseen esittelenpä nyt muutamia tärkeitä elementtejä jotka liittyvät normipäivääni:

Taidekuva kotiovelta













Kuuntele random maajussia pavunkasvattamisesta. Näytä kiinnostuneelta vaikket tajua mitään ja ihmettele miten olet päätynyt tähän tilanteeseen.

Tämä tässä on puu! Tai oikeastaan osa siitä. Tämän puun erikoisuus on se, että sen marjat ja kukat haisee pahalle. Hyöty on siinä, että käärmeet vihaa sitä joten se on oiva syy istuttaa pihalle näitä rutkasti. Käärmekammoset voivat tilata multa marjoja oivaan hintaan, voitte sitte koittaa istuttaa niitä vaikka kukkaruukkuun.

Sonni.Tämä kukkuloiden valtias ja teiden kusipää! Seisoo millon motarilla ja millon pikkuteillä ämmälaumansa kanssa haisten pahalta ja häiriten liikennettä. Omistajia ei kiinnosta vittuakaan missä niiden maitotankkerit menee, tai maitotankkereiden siittäjät, joten yhtä hyvin ne voi päästää laiduntamaan tielle? Jepjep, näiltä jäbiltä ei kannata vissiin ottaa kauheesti farmarivinkkejä jos ei halua pannukakun muotosia elukoita kun jengi ajaa täällä mutkat suoriksi.

Instant kahvi, instant pasta, instant nuudelit, instant puuro... Kahvi - yök, pasta -nojooo mut en suosittele ruohosipulia, nuudelit - ei todellakaan, puuro... Jälkimmäinen testattu nyt "strawberry falvour". Ihan hirveetä kamaa, mut pitää nyt vetää nassuun ku tuli ostettua. Vielä monta herkkupussillista jäljellä. Kaikkeen missä lukee instant vissiin lisätään myös sokeria enemmän ku Ilkka tehdessään smoothieta joten tiukkaa kamaa!

Sokeri. 60% tuotosta menee kuninkaalle. Sen kasvattamiseen käytetään myös mielettömät määrät vettä, samalla kun jengi latkii jotain kuivuneita lätäköitä.

Tähän väliin pakollinen maisemakuva, ole hyvä ja ihaile.

Kuten aiemmin mainitsin käkkäräpäätäti on jossain reissaamassa ja meidät on lempattu setämiehen huomaan. Eilen setämies ilmotti lähtevänsä viikoks johonkin työtehtäviin EA:han ja me jäätäs tyhjän päälle. "Voisittekste mennä sinne yliopistolle luennoille ens viikoks?" Ilmeeni oli kutakuinkin tämä:

Arvatkaa aionko mennä? Nope! Jostain syystä usko mun kielitaitoon ei oo korkeimmillaan jos puhutaan ammattisanastosta ja luennoilla istumisesta. Ylipäätään istuminen ei oo nyt asia jota haluaisin vartavasten tehdä. Mä kehitin itelleni muuta tekemistä ja meen Manziniin eskariin leikkimään vähän teacheriä ens viikolla. Yövyn sossujen ja nursejen white housessa ja toivon etten eksy pahasti ku lähen sieltä maanantaina kulkemaan kohti eskaria. En siis tunne koko kylää yhtään. Käytiin eilen tutustumassa siellä eskarissa, koitan ottaa mallia Mausta kuinka noiden pikkuhirviöiden kanssa pitää toimia.

"Menkääs nyt siitä helv..."

Loppuviimein fiilikseni kahden viikon harjoittelun jälkeen on... No jätän sanottamatta. Onneks mulla on ihana Justiina ja Mau täällä jolle voin oksentaa tätä turhautumistani. Meidän vapaa-aika on yleensä myös suhteellisen laadutonta ja viihdyttävää, joten uskoa täällä olemiseen vielä on. Mun luonteelle ei vaan ehkä sovi tekemättömyys kauheen hyvin. Noni terveppäterve.