Miten nää tekstit pitäis alottaa? Terveppä terve vaan... Huoh.
Kerronpa teille nyt vähän Krugerista ja Ilkasta ja tietysti itsestäni. Kuten asioista perilläolevat blogini supergfanit tietävät, Ilkka otti pikkutripin Afrikkaan ja tuli kanssani ebolaa etsimään. Ebolaa ei toistaseks löytynyt, mutta löydettiin ittemme Maun ja Manun kanssa Krugerin kansallispuistosta ti-to. Justiina ei kestäny kattoa meidän naamoja, joten se ei lähteny messiin. Bookattiin bungalowit viimetingassa ja vuokrattiin auto.
Pari vinkkiä autonvuokraamiseen:
- Jos vuokraan Nissan Almeran, tiedät vasta myöhemmin mistä maksat. Et saa Nissan Almeraa, vaan Toyota Etiosin. Tää on toki ihan normikäytäntö kun sun on ensin papereita tehdessä annettu valita näistä kahdesta kumman haluat. "Tässä on teiän auto" -"öööö, me vuokrattiin nissan?" -"Joo meil ei oo sitä, te tuutte rakastamaan tätä!"
- Kannattaa tarkastaa pysyykö sivupeilit autossa kiinni jos ajat hidasteesta. Muuten voi tulla kallis lasku.
Kun et tiedä mihin olet menossa, ei kannata välttämättä luottaa sokeasti navigaattoriin. Saattaahan olla, että saavut väärälle portille, etkä tämän vuoksi ehdi maksamaasi majoitusalueelle ajoissa. No onneks oli kiva täti joka vaihto meiän ekan yön majapaikan, eikä täten kustu koko reissua. Ostettiin siltä tätiltä myös saksankielinen kartta, koska toinen vaihtoehto tais olla ranska tai afrikaans. Eläinten tunnistaminen oli lievästi haastavaa pelkkien saksankielisten nimien perusteella.
Krugerissa oli yllättävää kyllä, kaunista. Maksettiin silti paskasta.
Tää mesta on ilmeisesti ainut kansallispuisto jossa voi nähdä big fiven, eli siis viisi elukkaa joita eniten on metsästetty jalkaisin. Fantti, buffis, simba, babar ja leparti. Näistä nähtiin heti alkuun LEOPARDI. Se oli tosin niin pitkällä, ettei me nähty mikä se oli. Kameran pitkä putki tekee tästä tarinasta uskottavan.
Uhmattiin vasemmanpuoleista liikennettä ja köröteltiin 50km/h ekaan majapaikkaan. Voin kertoa, että ilmastointilaite autossa oli aika pop. Tässä näette onnellisia matkalaisia:
Saavuttiin joku kesä sit ekaan majapaikkaan skutsiin (skukuza) ja saatiin ihka oma hanibungalow Ilen kanssa. Siellä sitten haneiltiin kokonainen yö söpösti tuhisten. Ton majapaikan vessa oli muuten ihan surkea, lähes vetämätön. Tämän johdattelemana jätin Ilelle romanttiset aamutervehdykset pönttöön. MOLSKIS - se on rakkautta.
Otettiin myös hienoja yökuvia Ilen kanssa. Sillä seurauksella että kamerasta loppu akku. Eipä se niin turhauttavaa oo jos on laturi mukana. Meillähän ei toki ollu.
Aamulla ylös ja persettä puuduttamaan autoon. Söin koko päivän auton takapenkillä kuivalihaa, karkkia, eväsleipiä, hedelmiä... Ajettiin siis skutsista sataraan, joka oli keskemmällä krugeria. Nähtiin taas kauheesti elukoita ja ruohoa. Ja puita. Ja savanni nukahtaaa..
Ilkka kehitti myös patentin, että saatiin kuvattua kaukana olevia eläimiä ilman pitkää putkea. Ihan turhaan mitään canoneita! Känny ja rätkykiikarit ajaa saman asian:
Satarassa käytiin safkaamassa ja painuttiin ajoissa nukkumaan. Oltiin varattu game drive seuraavalle aamulle klo 04.00, asialle omistautuneita turisteja siis.
Ennen unia Ilkka pääsi kuitenkin toteuttamaan itteään tekemällä patentin hyttysverkolle, koska verkko oli liian pieni. Pienen askartelun jälkeen saatiin homma toimimaan ja tuhinamoottorit käyntiin.
Kuten joku ehkä voi arvata, ei kolmelta herääminen oo mitään herkkua. Hyvä puoli niin helvetin aikasin nousemisessa oli se, ettei mun aivot ollu hereillä joten en osannu kiukutella totuttuun tapaan heti herättyäni.
Hypättiin siis semmoseen turistikoslaan ja huristeltii yön pimeydessä. Nähtiin leijona, mutta ette saa kuvaa koska oli niin huonoja. Pokkari ei oo ehkä paras kuvausväline pimeessä.. Hirveesti ei elukoita kuitenkaan näkyny. Sen sijaan nähtiin aika siisti auringonnousu ja muutamia sarvipäitä. Ja ajettiin melkeen kirahvin yli.. Mä nukuin viimesen tunnin Ilen olkaa vasten ku paleli ja väsytti
Tän huvimatkan jälkeen alkoi päivän jännittävä osuus, paluumatka ja ajaminen! HUIIII. Väsytti ihan törkeesti ja mun seuralaiset oli ihan huonoja kun ne ei auttanu mua yhtään pysymään hereillä. Ilmeisesti niillä ei ollu pahemmin itsesuojeluvaistoa. Kaiken maailman tielle pomppivat seeprat ja loopit oli ihan hanurista ja mä mussutin menemään kaikkea mahollista jotta pysyisin hereillä. Nähtiin myös viimeinen big fiven otus eli rhino. Oltiin kuulemma nähty myös buffalo, mut mulla ei oo kyllä mitään hajua kyseisestä eläimestä..
Paahdettiin krugerin läpi ja sukkuloitiin lopulta kotio bombasosiin navigaattorin avulla. Mukaan tarttu näiden kuvien lisäksi impalan kuivalihaa, krokotiilipateeta ja varmasti myös reikiä hampaisiin.. MOIDO!
Kerronpa teille nyt vähän Krugerista ja Ilkasta ja tietysti itsestäni. Kuten asioista perilläolevat blogini supergfanit tietävät, Ilkka otti pikkutripin Afrikkaan ja tuli kanssani ebolaa etsimään. Ebolaa ei toistaseks löytynyt, mutta löydettiin ittemme Maun ja Manun kanssa Krugerin kansallispuistosta ti-to. Justiina ei kestäny kattoa meidän naamoja, joten se ei lähteny messiin. Bookattiin bungalowit viimetingassa ja vuokrattiin auto.
Pari vinkkiä autonvuokraamiseen:- Jos vuokraan Nissan Almeran, tiedät vasta myöhemmin mistä maksat. Et saa Nissan Almeraa, vaan Toyota Etiosin. Tää on toki ihan normikäytäntö kun sun on ensin papereita tehdessä annettu valita näistä kahdesta kumman haluat. "Tässä on teiän auto" -"öööö, me vuokrattiin nissan?" -"Joo meil ei oo sitä, te tuutte rakastamaan tätä!"
- Kannattaa tarkastaa pysyykö sivupeilit autossa kiinni jos ajat hidasteesta. Muuten voi tulla kallis lasku.Kun et tiedä mihin olet menossa, ei kannata välttämättä luottaa sokeasti navigaattoriin. Saattaahan olla, että saavut väärälle portille, etkä tämän vuoksi ehdi maksamaasi majoitusalueelle ajoissa. No onneks oli kiva täti joka vaihto meiän ekan yön majapaikan, eikä täten kustu koko reissua. Ostettiin siltä tätiltä myös saksankielinen kartta, koska toinen vaihtoehto tais olla ranska tai afrikaans. Eläinten tunnistaminen oli lievästi haastavaa pelkkien saksankielisten nimien perusteella.
 |
| Tämä ei ole kyseinen kartta |
Krugerissa oli yllättävää kyllä, kaunista. Maksettiin silti paskasta.
Tää mesta on ilmeisesti ainut kansallispuisto jossa voi nähdä big fiven, eli siis viisi elukkaa joita eniten on metsästetty jalkaisin. Fantti, buffis, simba, babar ja leparti. Näistä nähtiin heti alkuun LEOPARDI. Se oli tosin niin pitkällä, ettei me nähty mikä se oli. Kameran pitkä putki tekee tästä tarinasta uskottavan.
 |
| TADAA |
 |
| Joku sarvieläin |
Saavuttiin joku kesä sit ekaan majapaikkaan skutsiin (skukuza) ja saatiin ihka oma hanibungalow Ilen kanssa. Siellä sitten haneiltiin kokonainen yö söpösti tuhisten. Ton majapaikan vessa oli muuten ihan surkea, lähes vetämätön. Tämän johdattelemana jätin Ilelle romanttiset aamutervehdykset pönttöön. MOLSKIS - se on rakkautta.
Otettiin myös hienoja yökuvia Ilen kanssa. Sillä seurauksella että kamerasta loppu akku. Eipä se niin turhauttavaa oo jos on laturi mukana. Meillähän ei toki ollu.
Aamulla ylös ja persettä puuduttamaan autoon. Söin koko päivän auton takapenkillä kuivalihaa, karkkia, eväsleipiä, hedelmiä... Ajettiin siis skutsista sataraan, joka oli keskemmällä krugeria. Nähtiin taas kauheesti elukoita ja ruohoa. Ja puita. Ja savanni nukahtaaa..
 |
| Kamu |
 |
| Tirppa |
Ilkka kehitti myös patentin, että saatiin kuvattua kaukana olevia eläimiä ilman pitkää putkea. Ihan turhaan mitään canoneita! Känny ja rätkykiikarit ajaa saman asian:
 |
| Nähtiin lopulta muutakin kuin paskaa |
Satarassa käytiin safkaamassa ja painuttiin ajoissa nukkumaan. Oltiin varattu game drive seuraavalle aamulle klo 04.00, asialle omistautuneita turisteja siis.
Ennen unia Ilkka pääsi kuitenkin toteuttamaan itteään tekemällä patentin hyttysverkolle, koska verkko oli liian pieni. Pienen askartelun jälkeen saatiin homma toimimaan ja tuhinamoottorit käyntiin.
Kuten joku ehkä voi arvata, ei kolmelta herääminen oo mitään herkkua. Hyvä puoli niin helvetin aikasin nousemisessa oli se, ettei mun aivot ollu hereillä joten en osannu kiukutella totuttuun tapaan heti herättyäni.Hypättiin siis semmoseen turistikoslaan ja huristeltii yön pimeydessä. Nähtiin leijona, mutta ette saa kuvaa koska oli niin huonoja. Pokkari ei oo ehkä paras kuvausväline pimeessä.. Hirveesti ei elukoita kuitenkaan näkyny. Sen sijaan nähtiin aika siisti auringonnousu ja muutamia sarvipäitä. Ja ajettiin melkeen kirahvin yli.. Mä nukuin viimesen tunnin Ilen olkaa vasten ku paleli ja väsytti
Tän huvimatkan jälkeen alkoi päivän jännittävä osuus, paluumatka ja ajaminen! HUIIII. Väsytti ihan törkeesti ja mun seuralaiset oli ihan huonoja kun ne ei auttanu mua yhtään pysymään hereillä. Ilmeisesti niillä ei ollu pahemmin itsesuojeluvaistoa. Kaiken maailman tielle pomppivat seeprat ja loopit oli ihan hanurista ja mä mussutin menemään kaikkea mahollista jotta pysyisin hereillä. Nähtiin myös viimeinen big fiven otus eli rhino. Oltiin kuulemma nähty myös buffalo, mut mulla ei oo kyllä mitään hajua kyseisestä eläimestä..Paahdettiin krugerin läpi ja sukkuloitiin lopulta kotio bombasosiin navigaattorin avulla. Mukaan tarttu näiden kuvien lisäksi impalan kuivalihaa, krokotiilipateeta ja varmasti myös reikiä hampaisiin.. MOIDO!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti